Tänään en käynnistynyt. Uni ei lakannut, vaatteet ei eksyneet päälle. Päivä vierähti netissä surffatessa ja omituisia asioita syödessä (mm. kakkuun tarkoitetut Marianne-rakeet). Tuollainen saamattomuus kiristää pinnaa. Mitä pidemmälle päivä kuluu sitä enemmän ärsyttää, ettei saa itseään liikkeelle. Harmittaa, kun olisi sata asiaa hoitamatta ja ei kun uutta pasianssia kehiin. Tai vielä yhdelle foorumille lueskelemaan. Illlalla sentään pääsin ulos asti. Käväisin kaupassa ja lenkilläkin.

En kerta kaikkiaan ymmärrä tämänpäiväisen ilmiön syvintä olemusta. Mistä se tulee, miten sitä voisi hallita. Itsestä näyttää, että se on pelkkää laiskuutta ja saamattomuutta, mutta miksi en pääse sen yläpuolelle? Onko vaatimustaso liian korkealla niin, että pelkkä aloittaminen hirvittää? Miksi edes perustasolle ei jaksa (sängystä ylös ja vaatteet pälle)? Joku ratkaisu täytyy keksiä - jos ei muuta, niin saada töitä, jolloin ulkoinen pakko pitää huolen ruodussa pysymisestä.