Tässä teille kevätruno Kaija Pispalta:

KEVÄTPÄIVÄN SEKAUS

Kun aurinko porottaa
hangen poskea
ja räystäs lorottaa
pihaan koskea
voi iskeä kevätpäivän sekaus.
     Silloin jakaus siirtyy takaraivoon
eikä yhtään ota aivoon
lits läts ja lotina.
     Kevätpäivän sekauksessa
       maataan lätäkössä mahallaan
aurinko tiputtaa tahallaan
     teerenpapanoita
       joista tulee lasten neniin
pisamoita.

Voi kevätpäivän sekaus!
Pelissä pallo muuttuu neliöksi
     opettaja limaeliöksi
       hän häviää loskaan.
Miten käy opettajan?
Löytyykö hän enää koskaan?
     Lapset kaatuvat sulaviin lumiin
       naurunappula menee jumiin
ja nauru ratkeaa
     se riehuu niin
       että lapset melkein nauruun katkeaa.
Lits läts kevätpäivän sekaus!
     Lopulta kaikki mikä muuttui muuksi
muuttuu takaisin
koulun piha koulun pihaksi
ja opettaja luuksi sekä lihaksi.

Aurinko paistaa ja muistuttaa ikkunoiden pesemisestä joka päivä. Ehkä se tapahtuu jo ensi viikolla (parempi tapahtua; anoppi tulee ensivierailulle pääsiäisenä). Töissä olemme huhkineet petkeleen kanssa keväänedistämistarkoituksessa - luistinrata tuli vihdoin tänään lopullisesti pilkottua. Sen kyllä huomaa käsivarsissa. Ekat parvekekahvitkin tuli juotua jo toissapäivänä.