Kiitoskortit on postissa! Ei mennytkään häistä kuin viisi kuukautta. Reippaasti alle puolen vuoden päästiin kuitenkin - hyvä me! En tiedä, mikä siinä oli niin vaikeaa. Osoitteet oli muistissa, kuvatkin sain tilattua viikkoja (ellei kuukausia) sitten. Oli miten oli; eilen pääsi riemun kiljaisu Jyväskylän Seppälänkankaalla, kun kuoret vihdoin olivat postilaatikossa. Nyt aletaan jännittämään, saadaanko joulukirjettä aikaiseksi.

Töitäkin on taas. Melkein kaksi viikkoa olen aamuisin lähtenyt olemaan hyödyksi yhteiskunnalle. Ensi viikoksikin pääsen ihan jopa koulutusta vastaaviin tehtäviin. On taas uusi paikka - kiva. Toiveena on saada kokemuksia mahdollisimman monenlaisista työyhteisöistä ja työtavoista. Tähän ei vakipaikalla ole mahdollisuutta - siksi arvokasta kokemusta, vaikka toki jännittävääkin, kun ei koskaan tiedä, onko töitä enää ensi viikolla. Mutta taas siis saa viikon olla jännittämättä.

Ajeltiin tänään tänne Etelä-Pohjanmaalle. Huomenna on isänpäivä, täällä sitä on hyvä viettää. Veljen kanssa etsittiin urakalla (jukalta terkkuja) lahjaa - saatoimme jopa onnistua. Nyt vain jännityksellä odottamaan huomisaamua.