Huomenna saa taas mennä töihin. Ja sitten ja sitten ja sitten. Ja ensi viikollakin keskiviikkoon asti. Siitä ilosta olen tänään pessyt kolme koneellista pyykkiä, tampannut peitot, pessyt tyynyt ja vaihtanut lakanat sekä imuroinut. Kyllä nyt kelpaa mennä töihin ja palata odotettujen yövieraiden kanssa.

Hölkällekin ehdin. Enää ei satu niin paljon jalkoihin. Vatsa tuntuu sitä vastoin kummalliselta. Sitä on liikaa, luulen ma.